Surusidonta

Kun suru koskettaa, kukat lohduttavat niin antajaa kuin saajaakin. On kaunis perinne viedä surukotiin surunvalittelukukat ja näin kertoa, että välität ja haluat lohduttaa surevaa.

Hautajaiset ovat hetki, jolloin sanat eivät aina riitä. Suru on usein liian suuri puettavaksi lauseiksi ja juuri siksi kukat kuuluvat jäähyväisiin. Kukkavihko tai -laite on konkreettinen tapa sanoa: “Elämäsi oli merkityksellinen. Muistan sinut. Kiitän sinua.” Kukat ovat viimeinen lahja poisnukkuneelle.

Suomalaisessa kulttuurissa hautajaiskukat ovat osa arvokasta ja kaunista jäähyväistä. Kun astumme sisään kirkkoon tai kappeliin ja näemme arkun ympärillä kauniit kukat, tila muuttuu. Se ei ole enää vain huone, vaan muistamisen ja rakkauden paikka.

Kukat symboloivat elämän kiertokulkua. Ne muistuttavat, että vaikka ihminen lähtee, rakkaus ei katoa. Terälehdet kuihtuvat aikanaan, mutta niiden viesti säilyy sydämissä. Hautajaisissa kukat luovat lohtua, sillä ne tuovat kauneutta hetkeen, joka muuten tuntuisi liian raskaalta kantaa.

Kukat tekevät jäähyväisistä inhimilliset. Ne pehmentävät, lohduttavat ja yhdistävät. Ja kuinka kaunis ajatus onkaan koristaa tilaisuus esimerkiksi poisnukkuneen lempikukilla.

Siksi hautajaisissa on kukkia. Ei velvollisuudesta, vaan rakkaudesta.